Suomen pelialan yhteiset tavoitteet

Suomen pelialan yhteinen edistäjä, Neogames, kokosi ensimmäistä kertaa yhteen Suomen pelialan poliittiset tavoitteet. Kokosin tähän kirjoitukseen keskeisimmät seikat mitä asioita pelitoimiala yhteisesti haluaa edistää Suomen poliittisten päättäjien suuntaan. Koko esitys on luettavissa täällä.

Suomen peliala

  • Suomen suurin kulttuuri- ja sisältövientiala. Vuonna 2013 pelinkehityksen liikevaihto oli 900 miljoonaa euroa ja liikevaihdosta 95 % tuli kotimarkkinoiden ulkopuolelta
  • On yksi nopeimmin kasvavista aloista Suomessa. Pelitoimialan liikevaihdon vuotuinen kasvu vuosina 2004-2013 on ollut lähes 40 %.
  • On tulevaisuuden suunnannäyttäjä. Peliala on aidosti kansainvälinen toimiala, joka luo Suomelle teknistä, liiketaloudellista, ja sisällöllisistä kilpailukykyä myös alan ulkopuolella.

Pelialan kasvulle Suomessa on vaikea nähdä vielä pysähtymisen merkkejä. Osaaminen on verrattain erittäin kapean joukon takana ja osaamisen siirtyminen kestää muutaman vuoden. Lisäksi kasvumahdollisuuksia on edelleen pelien tekemisen lisäksi erilaisissa toimialaan liittyvissä tukipalveluissa. Näitä mahdollisuuksia mm. Rovio on lähtenyt valloittamaan.

Tulevaisuuden menestystekijät – mistä menestyspelit tulevat

Menestyspelit

 

Pelitoimiala hyödyntää jo erinomaisesti uusia teknologioita ja digitaalisuutta. Suomen yksi edelläkävijyyden mahdollistaja on ollut vahva teknologiaosaaminen. Tätä vahvuutta halutaan ylläpitää jatkossakin vaatimalla panostusta koulutukseen ja tutkimusrahoitukseen. Lisäksi peliala esittää StartUp yrityksille suunnattuja suoria avustuksia 100 000 euroon saakka, sillä parasta tuotekehitystä on julkaistut tuotteet.

Hyvää liiketoimintaosaamista tarvitaan ja liiketoimintamallit muuttuvat erittäin nopealla tahdilla. Suomen peliala on pysynyt etulinjassa seuraamalla tarkkaan maailman trendejä ja vierailemalla maailmalla. Tämän on mahdollistanut matkustustuet, joihin toivotaan panostusta jatkossakin. Lisäksi tavoitetellaan tuotekehitystukea liiketoimintainnovaatioiden kehittämiseen.

Peliala on jo luvuiltaan Suomen suurin kulttuurinviejä, vaikka sitä ei vielä niin koetakaan. Pelien sisällölliset trendit halutaan luoda jatkossa Suomessa. Näitä taloudellisesti riskialttiita uusien sisältöjen muotoja halutaan tukea uusilla rahoitusinstrumenteilla.

Luotettava ja kilpailukykyinen pelialan toimintaympäristö Suomessa

Tällä hetkellä suomalainen peliala antaa paljon tasoitusta globaalissa kilpailukentässä. Suomalainen ja eurooppalainen lainsäädäntö ei ole pelialan näkökulmasta katsottuna aivan ajan tasalla. Osa ongelmista on hyvinkin laajoja, mutta pelialan tämän hetken ratkaisuehdotukset ovat yksinkertaisen käytännöllisiä. Suomi esimerkiksi korkean verotuksen maana ei ole kaikista houkuttelevin vaihtoehto ulkomaisille osaajille muuttaa Suomeen. Verotuksen keventämiseksi on esitetty esimerkiksi uuden ulkomaisen työntekijän muuttokulujen verovapaata korvausta. Tällä hetkellä yrityksen maksaessa muuttokulut, luokitellaan ne muuttajalle palkkana.

Lainsäädäntöä esitetään joustavammaksi uusien rahoituspalvelumallien kehittämiseksi tulevaisuudessa. Jo nyt yleisenä käytäntönä oleva joukkorahoitus on sallittava Suomessa.

Digitaalisten kuluttajatuotteiden kehittämiseksi on purettava esteitä. Yksi konkreettinen teko on yhtenäistää eurooppalaista tekijänoikeusjärjestelmää, joka estää mm. sisältöjen hyödyntämistä peleissä. Suomen puolia täytyy pitää USA:n kanssa käytävien vapaakauppaneuvottelujen osalta sekä Kiinan markkinoita on määrätietoisesti pyrittävä purkamaan digitaalisten tuotteiden kaupan esteitä Kiinassa Suomen osalta. Lisäksi toivotaan tietoverkkojen neutraliteettiä, sillä teleyritysten pyrkimykset ovat nopeuttaa ei-eurooppalaisten mediajättien dataliikennettä hidastamalla muiden yhteyksiä.

Uusiutuva liiketoiminta-ekosysteemi

Peliala esittelee hyvin konkreettisen polut 7-vuotiaasta lapsesta 31-vuotiaaseen aikuiseen. Kokonaisuutena toivotaan pelikulttuurin rohkeaa ylösnostamista jo osaksi luonnollista digitaalisen kulttuurin nousua. Kulttuurin konkreettisimpana vaikutusmahdollisuutena nähdään peruskoulu sekä harrastamisen mahdollistamat kansalaisjärjestöt.

Peruskouluihin esitetään rohkeampaa opetuspelien mukaan ottamista sekä pelialalle suunnattujen tutkintojen kehittämistä. Opettajien valmiuksia pelien hyödyntämiseen on lisättävä. Kirjastot nähdään pelinlukutaidon kehittymisen kannalta luonnollisena ja ilmaisena ympäristönä kaikille. Nuorisolle tarvitaan pelienkehitysleirejä, pelienkehitysklubeja ja puoliammattilaisia yrityksiä. Näistä esimerkkejä jo löytyykin mm. Minecraftin osalta.

Korkeakoulusta valmistuvien yrittäjyysmahdollisuuksia halutaan helpottaa, kuten myös joustavaa työelämään siirtymistä. Aloittavalle yrityksen osalta esitetään mm. Finnveran henkilökohtaisen takauksen poistamista sekä mahdollisuutta harjoittaa yritystystoiminaa. yhden vuoden ansioisidonnaisella päivärahalla.

Alueellisia osaamisklustereita kehittämällä vahvistetaan pelialan yritystoiminnan kasvua koko Suomessa. Kokonaisuutena esitys on erinomaisen konkreettinan avaus jo muutenkin vahvassa kasvussa olevan toimialan osalta. Pelialan tavoitteena on ennen kaikkea luoda vahvaa kasvua myös tulevaisuudessakin.

 

Tilaa Pelialalle.com:in uusimmat artikkelit sähköpostiisi.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s