Mediaviestinnän merkitys pelialalla

Uuden ajan markkinointimallit ja kanavat kysyvät usein tekijöiltä kykyä myydä mielikuvia alan ja toimijan kehityksestä tulevaisuudessa. Siinä missä niin pienet kuin suuretkin pelialan yritykset keskittyvät pää- ja oheistuotteiden markkinointiin, jää varsinainen imagon luominen ja alan näkyvyyden kehittäminen usein vähemmälle huomiolle. Mutta kuinka tärkeää median välityksellä tapahtuva viestintä pelialalla lopulta on?

Viestinnän lähtökohdat

Kajaanin Ammattikorkeakoulun lehtori Veli-Pekka Piirainen kertoo pelialan viestinnänopetuksen sisältävän viestinnän perusteita.

– Etupäässä puheviestintää, esiintymistä ja kirjallista viestintää. Tämä tarkoittaa aika paljon liikekirjeiden kirjoittamista ja vastaavaa, mutta kyllä tällaiset harjoitteet aika vähäisiä ovat.

Julkisessa esiintymisessä opetuksessa perehdytään tarkemmin alan toimintoihin.

– Opiskelijat pitchaavat aina peliprojektejaan muille opiskelijoille. Aika paljon opiskelijat joutavat myös esittelemään omia projektejaan, kuten opinnäytetöitä tai seminaariesityksiä, kieliopinnoissa. Yleisön edessä esiintymistä on ihan mukavasti, mutta taas yritysviestintä jää aika suppeaksi.

Piirainen muistuttaa myös että pelialanopetuksen tuntimäärät ovat rajalliset, jolloin pelien tekeminen on tärkeimmässä osassa opetuksen suhteen.

– Tällöin viestintä jää väkisinkin vähemmälle huomiolle ja asiat täytyy vain opetella itse.

Someviestintää

Erilaiset sosiaaliset mediat ja nopeasti muokattavat alustat kuten blogit ovat suuressa suosiossa pelien markkinoinnissa. Kyseiset keinot ovat Piiraisen mukaan myös tyypillisimmät tavat kertoa itse yritysten ja tiimien toiminnasta.

– Yritykset tarjoavat harvoin tietoa itsestään perinteisiin medioihin kuten sanomalehtiin, radioon tai televisioon. Viestintä tapahtuu melkein 100 prosenttisesti sosiaalisissa medioissa. Perinteisiä medioita on käytetty paikallisesti esimerkiksi kun Kavio Cluster ja Kajaanin Ammattikorkeakoulu ovat kertoneet tiimien onnistumisista, mutta en muista yhtään tapausta jossa joku yritys olisi kertonut sanomalehtiin tai radioon omasta menestymisestään.

Yritykset eivät koe perinteisten medioiden käyttöä, varsinkaan paikallistasolla, kovinkaan hyödyllisenä. Tämän näkemyksen jakaa myös Fingersoftin Business Development Director Jarkko Paalanen. Vaikka Fingersoftille yhteys paikallisiin tai valtakunnallisiin medioihin ei ole kovinkaan tärkeää, ei viestintää perinteisiin medioihin tyystin tyrmätä.

– Toki annamme pyynnöstä haastatteluja, kunhan aiheet koskevat pelialaa ja itse yhtiötä. Varsinaiseen liiketoimintaan, kuten pelien myyntiin tai latauksiin, paikallisten viestimien merkitys on aika pieni, joten emme ole olleet sillä saralla kovinkaan aktiivisia, Paalanen kertoo.

Pitkällä tähtäimellä

Veli-Pekka Piirainen tarkastelee viestintää myös tulevaisuuden vaikutusten kautta.

– Meidän täytyy pohtia myös pitkän ajanjakson hyötyä. Alan ja tekijöiden tulisi saada näkyvyyttä ja onnistumisia myös valtakunnan tasolla, jotta pelialalle saataisiin uusia innostuneita opiskelijoita. Paikalliset yritykset tarvitsevat työvoimaa, mikäli haluvat kasvaa ja kehittyä. Se työvoima saadaan parhaiten Kajaanin Ammattikorkeakoulun pelialan kautta ja jos me emme saa tänne opiskelijoita niin yrityksetkään eivät kehity.

Piirainen kehottaakin alan yrityksiä pohtimaan, miksi onnistumisista kannattaa markkinoida perinteisiäkin viestimiä pitkin.

– Esimerkiksi Ylen kautta voi saada helpostikin valtakunnallista näkyvyyttä ja levitystä.

Jarkko Paalasen mukaan pelialan positiivisen imagon luomisesta on selkeitä näyttöjä.

– Hyvä julkisuus ja Suomen peliteollisuudessa keskinäisesti vallitsevan ilmapiirin välittäminen positiivisena asiana medialle herättää ja on jo herättänyt mielenkiintoa ulkomailla, mikä tietysti avaa uusia mahdollisuuksia kaikille, ei ainoastaan pelitaloille.

Vaikka alan kattojärjestöt, kuten NeoGames, ovat suuressa roolissa toiminnan koordinoinnissa sekä yritysten auttamista, kaivataan Paalasen mielestä myös varsinaisia tekijöitä kohottaa kuvaa pelialasta.

– Positiivisen kuvan luomiseen tarvitaan tarinoita kuten Rovio, Supercell, Frogmind, GrandCru, Mountain Sheep ja monet muut.

Missä mennään

Veli-Pekka Piirainen toteaa tuoreiden pelialan yritysten viestintä- ja markkinointitaitojen olevan heikkoja.

– Pelialan yrityksen perustavat usein pelialan osaajat. Heiltä puuttuu yleensä bisnes-, markkinointi- ja viestintäosaaminen. Heidän intohimonsa on tehdä pelejä ja bisnesajattelu tulee niin sanotusti jälkijunassa. Olisi hyvä että yrityksessä olisi yksikin tekijä, joka hallitsee markkinoinnin ja viestinnän ja pystyy levittämään positiivista viestiä omista tuotteista ja omasta yrityksestä.

Imagon rakentaminen korostuu erityisesti rekrytoinnissa.

– Töitä etsivät tarkastelevat ensimmäisenä yrityksen imagoa. Pohditaan onko yritys hyvä paikka työskennellä, tehdäänkö siellä hienoja pelejä ja sellaisia pelejä joita itsekin tahdottaisiin tehdä. Tässäkin mielessä yritysten tulisi harrastaa viestintää enemmän.

Fingersoftin Jarkko Paalanen kertoo yrityksessä seurattavan julkista uutisointia varsin vähän.

– Meillä on kumppanina viestintätoimisto, joka kerää erimerkiksi lehdistötiedotteiden jälkeen mahdolliset mediahitit koosteeksi. Fingersoftista on kirjoitettu pääasiassa pelkkää hyvää, mikä on tietenkin hyvä juttu.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s